Hyvää Joulua

ja 

Runollista Uutta Vuotta

2011

t: Diina

Mielenrauha

silmälaseista tuli silmämuovit
vaatepuusta vaatemuovi
lasit ja puut viskasimme pois
meille kelpasi halpa muovi

kannoimme marketin kotiimme
pienissä erissä (jouluna vähän isommissa)
ostimme huomisen lapsiltamme
yrittäessämme elää tätä päivää

spagettia ja jauhelihaa kello kahdeksan illalla

Viime yönä..

viime yönä näin hänet selvästi unessa
joku tunsikin hänet
kuulin ja näin jopa nimen
mutta mikä se oli
ainakin hänen äidillään oli minun nimeni
se selittää paljon
kauniit kasvot
samat silmät
sama pako
sitten hän pyyhki minut pois
mutta minä en halunnut unohtaa
yritin tallettaa kasvot tietokoneeni muistiin
mutta eihän se tainnut onnistua
täällä ihan lähellä
mutta eri elämässä
ehkä kohtaamme taas unessa
ellemme halua vältellä toisiamme

Siniset..

siniset käärmeet tanssivat sängyn alla
kietoutuvat toisiinsa
kuin pullapitko
joka syödään halukkaasti
kukaan ei ihmettele
sinistä väriä
valhe on helppo nielaista

Raja

tuuli käy yhä kylmemmäksi
eikä ihon lämpö enää osu sieluun saakka
mikä on rakkauden ja vihan raja
vai onko sitä

Talviuni

Jos olisin karhu tai muumi, nukkuisin nyt. 
Heräisin keväällä, kun päivä on yötä pidempi
ja kiurun laulu kutsuisi karkeloon.
Hiirenkorvat hymyilisivät
ja etelätuuli lämmittäisi laineet.

Diina

Valokuva

valkoista ja mustaa
kuvassa ajan takaa
vienossa hymyssä suut
vaan silmistä paljastuu ajatukset muut
vuosien saatto
taakse jäi lupausten aatto
arki sekoitti värit
harmaa erotti parit
unelmien rannalta kerätyt kivet
helmiksi muistoissa muuttua voivat


Diina

Runotorstain aihe: valokuva

tämä kala ei ole file

kun minä sanon
tämä kala ei ole file
sinun ei pitäisi enää
notkua netissä
vaan juosta auttamaan
mutta seitsemässätoista vuodessa
sinä et ole oppinut mitään
enkä minä


ehkä toisen seitsemäntoista vuoden päästä
kala on file
mutta se on marketista
(jos Itämeri vielä on)
me elämme yhä samassa 
odotusten harhassa
mutta kalastajaa ei enää ole


Diina


Runotorstain aiheena oli  ympäristön- ja luonnonsuojeluun tai ylipäätään luonnon merkitykseen liittyvä runo. Tämä runo on syntynyt parisuhteen problematiikkaa pohtiessa, mutta siinä on ympäristöteema mukana.

Peikkometsässä

Kun aamu saapuu metsään
ja yön taika varisee,
hiipii peikkojen parvi kotipesään
silloin ihmislapsilta vasta uni karisee.
Ei vilaustakaan peikoista nähdä saata,
vain hiukan painunutta sammalmaata.
Joskus kun kiire tuli peikolle,
tarttui pala partaa kuusen oksalle.
Äitikin partojen kuiskeen kuuli
mutta vain naavaksi niitä luuli!

Kirkon holveissa..

Kirkon holveissa kaikuu
Vanha virsi Taalainmaalta
lapsen lohduton itku
suruviestien maailmassa
me kaikki eksyksissä
suuntaviittoja hapuilen,
kuinka helposti unohtuu valmis tie.


Diina


Liitän runotorstain haasteeseen: kaiku.

Aamuhetki

kesä kulkee läpi pohjoisen maan jättäen kaipuun ikikesään
kuka jaksaa loputonta lämpöä jos mieli on täynnä ahdistusta
rannalla annan tuulen ottaa itseni irti ajasta
kuljettaa veden pintaa pitkin usvan kietoessa minut maisemaan
aika on meidän maa on sinun vallassasi
kuka voi ottaa hetken minulta pois

Juhannus!

Osallistun runotorstaihin viime vuonna kirjoittamallani runolla, jonka julkaisin jo silloin käsityöblogissani ensimmäisen kerran,koska en ollut vielä löytänyt runotorstaita.

Kiitos käynneistänne ja kommenteistanne täällä! Pahoittelen, että olen kovin huonosti ehtinyt viime aikoina käydä vastavierailulla, yritän kesäloman aikana lueskella pikkuhiljaa "rästejä" ihan ajan kanssa.

Hyvää juhannusta!

Silkkaa jazzia

Trumpettisoolo syöksee sähkölaskun postilaatikkooni
rummut paukuttavat vesipisaroita tummalta taivaalta
kastun litimäräksi kesäsateessa 
saksofoni yhtyy valitukseeni väärästä ajoituksesta
 - silloin elämässä soi blues.

Kaukaa kuulen kitaran kertovan kauneudesta
pasuuna kajauttaa uuden päivän eteeni
jonka voin improvisoida miten tahdon
pianon pimputus saa minut hyvälle tuulelle
elämä on silkkaa jazzia!

Diina

runotorstain aihe oli "silkkaa jazzia".

Viesti

kylmät ja lämpimät kohdat ihollasi
vuorottelevat kuin
kylmät ja lämpimät ajat matkallamme
käsiesi viesti vaatii tulkintaa
lopulta sillä ei ole merkitystä
mitä tarkoittaa
vaan sillä mitä sanoo

Diina

Runotorstain aihe: viesti

Reviiri

Ainoa mitä voin ajatella

...ja he elivät onnellisina elämänsä loppuun asti.
Kukaan ei kertonut huomisesta
se jäi esiripun taakse
kun näytös loppui

sadun ja todellisuuden rajamailla
taiteilen veitsenterällä
minä sadusta todellisuuteen karkoitettu kuin Giselle
etsin
en ole vielä lakannut etsimästä.

Diina

Runotorstain haaste "ainoa mitä voin ajatella".

Keväällä

Keväällä remonttimies ajoi autonsa suoraan siihen,
eikä se tiennyt että siinä oli kasvanut koivuvanhus,
joka kaadettiin kaksikymmentä vuotta sitten.
Jäljelle jäi kanto, jota piti varoa
ettei auton pohja ota kiinni.

Jonkun vuoden päästä tulivat
madot, jotka söivät kannon,
ja linnut söivät ne madot.
Viime vuonna kaivinkone tasoitti
loputkin jäljet puusta.
Mutta minä varon yhä pohjakosketusta
enkä aja siihen.

Diina

Runotorstain aihe: kevät.

Hyppy

Kun hyppään lumeen
se on jo sulanut,
kun mekko on valmis
se on pieni.
Kun käännät kasvosi
ne ovat vieraat.

Diina

Runotorstain aihe: hyppy.

Vaihtoehto

Sumuisen aamun läpi lensi
joutsenpariskunta kohti koillista.
Niillä ei ollut vaihtoehtoa.
Kevät kutsui.

Diina

Runotorstain aihe. Vaihtoehto

Pääsiäisen jälkeen

Liian pian tuli syksy,
joka vei meidät
pimeisiin iltoihin
ja me takerruimme kumpikin
keltaisiin vaahteranlehtiin
eikä ylösnousemuksen
aurinko päässyt paistamaan
itsekkyytemme läpi.

Sinä haravoit lehdet pois
ja minä mietin kuka
vierittäisi kiven
sydämistämme,
vieläkö voisi tulla
uusi kevät?

Diina

Prinsessauni

Identiteettien viidakossa
prinsessan mekon helma
tarttui maanantaiaamun
todellisuuteen.
Arjen poluilla kuluivat kengät loppuun ja
syyskuun myrskyt sekoittivat kampauksen.

Resuisten tuulten keskellä
syntyi kaunein mekko
kultalangoin kirjottuine hetkineen
jolla päästään
elämän hääjuhlaan
suuressa salissa.

Diina

Paidassa reikä

Paidassa reikä
se on sielun pakopaikka
kun peili karkasi käsistä
lakkasi toistamasta kasvojasi

palaset lattialla
parsimaton paita
kaikuvat muistoja
ajasta jolloin ulkona haukkui koira.

Diina

Runotorstain haastena oli ote Caj Wester bergin runosta:
muistot kaikuvat loputtomina 
 kuin vastakkaiset peilit
eikä niitten kautta voi astua kuin toisiin
 itsensä kuviin,
ulkona taivaanrannan tähti, kumipallo, ja koira


Caj Westerberg, kokoelmasta Uponnut Venetsia (Otava 1972)

Vieläkö voisi löytää

Se lapsi joka en ollut
se aikuinen joksi en tullut
etsii minua jossain
vieläkö voisi löytää?

Asetelma

  olen ulkoistanut lapseni
             ja itseni
mahtoiko mies koskaan edes ehtiä sisälle
       lemmikitkin ulkona
                kesälomalla on päästävä jonnekin pois
              vieläkö tarvitsen kotia
käänsin talomme nurinpäin
       sisällä ja ulkona olen yhtä pihalla

Diina

Runotorstain aihe "asetelma"

Tuli

oletusten haaksirikossa
toivo uudesta kesästä
rantasaunan hiljaisuudessa
tuli lämmittää
 talven kohmettaman sydämen
vesi viilentää
 karrelle palaneen mielen

Diina

Runotorstain aihe "tuli".

Sininen talo

Olisipa kerran ihan oma nukkekoti.
 Ja minun huonekaluni,
 niin en enää pureskelisi sinun
 sängynjalkaasi.
 Verhot joissa on punaisia kukkia
 lepattaisivat avoimesta ikkunasta
 (valkoiset kehykset)
 kun ulkona on kesä.
 Iltapäiväkahvi kolmelta verannalla,
 kulman takana ilkkuvat silmäsi
 katoaisivat menneisyyteen.
 Nukeilla tyytyväinen hymy kasvoilla?

 Diina

Runotorstain aiheena Haisuli

Hajallaan

Läpi seitsemän sateisen saaren
 minä etsin suojapaikkaa
 unelmilleni
 valoisaa vapauden valkamaa

 mutta sitten tulivat taas myrskytuulet
 riepottelivat
 raastoivat
 repivät hajalleen

 ja minä jäin kiinni kivenkoloon
 enkä huomannut
 että se olikin vain saapas

 ja avojaloin on kevyempi kävellä

 horisontissa näkyi se kahdeksas
 vielä pitäisi ylittää vesi.

Diina

Hei!

Perustin uuden blogin runoja ja kenties muita kirjoitelmia varten. Ajan saatossa koitan noukkia vanhoja runojani tänne käsityöblogistani.